ARHIIV

01/12/2014

Magamine ja õudusunenäod/ Nukkuminen ja painajaiset

Ma nägin täna öösel nii jubedat und, et ma ei julge seda isegi kirja panna. Mäletan veel seda aega kui mõni aasta tagasi ma nägin terve aasta õudusunenägusid. Iga jumala öö. Õnneks viimasel ajal näen ma nii harva unenägusid ja saan tegelikult täitsa normaalselt magatud. Enamus unenägusid on halvad, sellepärast ma neid näha ei tahagi. Õnneks pulmadest olen ainult ühe õudusunenäo näinud, see oli selline, kus mul oli punane pruutkleit ja alles pulmapäeval taipasin, et see ei meeldigi mulle.

Magamisest veel nii palju, et Lennart on viimasel ajal peaaegu iga öö häält teinud ja mina pole teda muud moodi suutnud maha rahustada kui ainult kaissu võttes. Isegi Eleanora vahest hõikab keset ööd kui Lennart nutab, et "Anna talle tissi!". Just siis kui mina mõtlesin, et lõpetan tissiralli ja vot enam ei anna. Ja nii me olemegi jälle tagasi alguses. Üks samm edasi ja kaks sammu tagasi.

Näiteks täna öösel ma küsisin, et kuidas Lennart meie kaissu sai? Mis moodi kuidas? See tähendab, et ma isegi ei mäleta, kas ta üldse nuttis ja millal ma ta kaissu võtsin. Pean hakkama jälle korda looma, sest vahepeal magas ta juba terve öö kenasti oma voodis.

Aga varsti kirjutan hoopis lõbusamatel teemadel, näiteks eile käisin ma pildistamas ja vihjeks võin öelda, et tegime pilte ka pulmakleidis.

[Translate]

Näin eilen niin kauheeta painajaista, että en halua edes kirjoittaa, mitä näin. Onneksi viime aikoina näen aika harvoin unia, koska aina ne unet ovat kauheita. Muistan vielä aikoja, jolloin näin joka yö painajaisia. Jokaikinen yö. Onneksi häistämme olen nähnyt vaan kerran unia, se oli sellainen, että minulla oli punainen häämekko ja sitten hääpäivänä tajusin, että en haluakaan sellaista.

Nukkumisesta vielä sen verran, että Lennart on itkenyt viime aikoina joka yö ja ainoa tapa, jolla saan sen rauhoittua on se, että otan hänet vierellään nukkumaan. Jopa Eleanora huusi minulle yksi yö, että "Anna hänelle tissiä!". Just silloin kun minä ajattelen, että lopetan imetyksen. Ja näin me ollaan takaisin alussa. Yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin.

Esimerkiksi tänään yöllä kysyin, että miten Lennart nukkuu meidän sänkyssä? Siis miten? Se tarkoittaa sitä, että en muista itkikö hän ollenkaan ja milloin otin hänet vierellämme nukkumaan. Minun täytyy taas jatkaa jotain unikoulua ja saada nukkumisasiat järjestykseen, koska Lennart nukkui jo monta viikkoa hienosti koko yö omassa sänkyssä.

Mutta kohta kirjoitan iloisiampia asioita, esimerkiksi eilen olin kuvauksissa ja tehtiin muun muassa kuvia myös häämekosta.

No comments:

Post a Comment